Syksyn klapikuorma kipataan pihaan, ja lähin paikka pinolle on talon seinusta tai autokatos. Juuri se on polttopuiden säilytyksen tyypillisin virhe. Seinää vasten pinottu puu voimistaa tulipaloa, nopeuttaa sen leviämistä ja vaikeuttaa sammutusta, ja kuiva pino on helppo sytyttää ilkivaltana. Jos talo palaa, laiminlyöty paloturvallisuus voi pienentää vakuutuskorvausta tai viedä sen kokonaan. Väärä paikka maksaa myös lämmössä: märkä koivu antaa noin 30 prosenttia vähemmän lämpöä kuin kuiva.
Oikea ratkaisu on yksinkertainen. Pinoa puut erilleen rakennuksista, turvalliseksi etäisyydeksi riittää 8 metriä. Sisälle tuodaan vain päivän tarve, ja uuniin menevän puun kosteus on 15-20 prosenttia.
Mitä laki sanoo polttopuiden säilytyksestä
Polttopuista ei ole omaa pykälää. Niitä koskee pelastuslain 9 §, jonka mukaan helposti syttyvää materiaalia ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä, jos siitä syntyy tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara tai sammuttaminen vaikeutuu. Vastuu on rakennuksen omistajalla ja haltijalla.
Laki ei mainitse metrejä eikä kuutioita. Ohjeissa toistuvat kaksi lukua tulevat muualta:
- 8 metriä on rakennusten välinen raja ympäristöministeriön paloturvallisuusasetuksessa (848/2017). Jos rakennukset ovat tätä lähempänä toisiaan, palon leviäminen on estettävä rakenteilla, eli puuvaja tai talo osastoidaan. Pelastuslaitosten ohjeissa samaa mittaa käytetään myös avoimen pinon turvaetäisyytenä.
- 0,5 kuutiometriä on VTT:n suositus sisätiloihin. Asuinrakennuksessa puuta suositellaan säilytettäväksi enintään puoli kuutiota, ellei tila ole erillinen palo-osasto. Sama raja löytyy vanhoista kattilahuoneita koskevista rakentamismääräyksistä, ja HSY sekä pelastuslaitokset käyttävät sitä ohjeissaan.
Noudata molempia lukuja, niin olet turvallisella puolella. Jos tontti on niin pieni, ettei 8 metriä onnistu, kysy alueesi palotarkastajalta. Pelastuslain tulkinta on kiinteistökohtaista, ja palotarkastaja ottaa kantaa juuri sinun pihaasi.
Halkopinoja ei valvota erikseen, vaan palotarkastaja huomaa ne palotarkastuksen yhteydessä. Usein korjaamiseen riittää neuvonta. Vakavissa tapauksissa seurauksena voi olla uhkasakko tai teettämisuhka, jolloin klapit siirretään omistajan laskuun.
Polttopuiden säilytys palomääräysten mukaan: paikka kerrallaan
| Paikka | Saako säilyttää | Peruste |
|---|---|---|
| Talon seinusta | Ei | Palava pino voi sytyttää koko rakennuksen, ja kosteus ja home vaurioittavat seinää |
| Räystään alus, autokatos | Ei | Rakennuksen välitön läheisyys (pelastuslaki 9 §) |
| Autotalli, jossa on auto | Ei | Ajoneuvoa ja polttopuita ei saa säilyttää samassa tilassa, vaikka talli olisi osastoitu |
| Osastoitu polttoainevarasto (EI30) | Kyllä | Tila on rakennettu tähän tarkoitukseen |
| Asuintilat | Pieni määrä | Enintään 0,5 m³, tulisijan lähellä päivän tarve |
| Ullakko, kellari, rakennuksen alla | Ei | Pelastuslaki 9 § |
| Uloskäytävät ja varastojen käytävät | Ei mitään tavaraa | Pelastuslaki 9 § |
| Erillinen vaja tai pino | Kyllä | Turvallinen etäisyys rakennuksista 8 metriä |
Autotalli kelpaa polttopuille vain, jos se on osastoitu eikä siellä säilytetä autoa tai muuta moottoriajoneuvoa. Pientalossa osastoituja tiloja ovat yleensä juuri autotalli ja polttoainevarasto. Polttoainevaraston osastoivien rakenteiden luokka on pientalossa EI30, ja kellariin sijoitetulle varastolle vaatimukset ovat tiukemmat. Jos tallissa on auto, puut eivät sinne kuulu.
Polttopuiden säilytys ulkona
Paras paikka on erillinen, tuulettuva puuvaja. Alus- ja seinälaudoitus tehdään harvaksi, jotta ilma kiertää pinojen alta ja välistä ja puut jatkavat kuivumista. Mitä tiiviimpi vaja, sitä kuivempina puut on tuotava sinne. Jos pinoat tasaista seinää vasten, laita väliin ohuet rimat.
Mitoita vaja kulutuksen mukaan. Pientaloissa poltetaan keskimäärin noin kuusi pinokuutiota vuodessa, ja se määrä mahtuu noin viiden neliön lattialle. Vajaan kannattaa mahduttaa vuoden tai vähintään puolen vuoden puut. Käännä ovi kohti sitä talon ovea, josta puut kannetaan sisään, ja valaise kulkureitti, koska puita haetaan pimeällä.
Ilman vajaa pino tehdään aluspuiden tai kuormalavojen päälle niin, että alimmat puut ovat vähintään 10 senttiä maasta. Kate tulee vain päälle, ja katteen ja puiden väliin jätetään rako. Kiinnitä pressu tai pelti niin, ettei tuuli vie sitä. Klapihäkki ja pressukatos toimivat samalla periaatteella: katto päällä, sivut auki. Joka puolelta tiiviisti peitetty pino homehtuu.
Vajan koosta ja paikasta määrää kunnan rakennusjärjestys, ja isompi puuvarasto tarvitsee luvan. Jos vaja jää alle 8 metrin päähän talosta, toinen rakennuksista on osastoitava. Osastoitu polttoainevarasto tai uusi vaja on rakennushanke: pyydä urakoitsijoilta tarjoukset Kilpailuta remontti -palvelussamme.
Polttopuiden säilytys sisällä ja rivitalossa
Tuo puut sisälle 1-2 vuorokautta ennen polttoa. Kylmän puun pinnalle tiivistyy huoneilman kosteutta, mikä vaikeuttaa syttymistä, ja tässä ajassa pinta ehtii lämmetä ja kuivua. Pidempään puita ei kannata pitää asuintiloissa, koska niistä voi irrota sieni-itiöitä huoneilmaan.
Tulisijan lähelle riittää yhden päivän lämmitystarve, ja koko asuinrakennukseen enintään puoli kuutiota. Noudata tulisijan suojaetäisyyksiä myös puiden kanssa. Kattilahuoneessa voi olla pieni määrä puuta, mutta ei kattilan vieressä.
Rivitalossa pätevät samat säännöt. Pino ei kuulu seinustalle, räystään alle eikä autokatokseen. Ullakon, kellarin ja varastojen käytävät pidetään tyhjinä, joten käytävään jätetty klapisäkki rikkoo pelastuslakia. Tarkista lisäksi taloyhtiön järjestyssäännöt, ennen kuin valitset pihalta paikan pinolle.
Polttopuiden kuivaus: keväästä seuraavaan talveen
Puu kuivuu parhaiten keväällä. Pilko ja pinoa tuoreet klapit mieluiten huhtikuussa, viimeistään toukokuun loppuun mennessä, niin ne ehtivät hyvissä oloissa polttokuiviksi kesän aikana. Paikaksi valitaan aukea, aurinkoinen ja tuulinen kohta, jossa ilma pääsee pinon ympäri.
Koivu kuivuu muita kotimaisia puulajeja hitaammin tiiviin tuohensa takia. Halkaise koivu tai riko kuorta, niin sekin kuivuu kevään ja kesän aikana. Pinoja ei tehdä toisiinsa kiinni, vaan väliin jätetään noin 20 sentin rako. Niitä myös ruoho pinon ympäriltä.
Ennen syyssateita siirrä puut vajaan tai suojaa pino myös sivuilta niin, että peitteen ja puiden väliin jää ilmaväli. Erinomaisissa oloissa yksi kesä riittää alle 25 prosentin kosteuteen. Useimmiten puu tarvitsee kaksi kesää, jolloin kosteus laskee alle 20 prosentin. Kahden kesän ylivuotinen puu on varmin valinta uuniin.
Polttopuun kosteus: tavoite ja mittaus
Polttopuun sopivin kosteus on 15-20 prosenttia. Kaatotuoreessa puussa kosteutta on 45-55 prosenttia, eli noin puolet painosta on vettä.
Ero näkyy lämmössä. Kun poltat 10 kiloa koivua 20 prosentin kosteudessa, siitä höyrystyy kaksi litraa vettä. Jos kosteus on 40 prosenttia, vettä on neljä litraa, ja puu antaa noin 30 prosenttia vähemmän hyödynnettävää lämpöä. Kosteus myös laskee liekin lämpötilaa. Palaminen on vähäpäästöistä vasta noin 850 asteessa, joten märkä puu tuottaa enemmän päästöjä.
Kuivakin puu ottaa kosteutta ympäristöstä. Katetussa ulkovarastossa sen kosteus vaihtelee vuodenajan mukaan 15-25 prosentin välillä. Varasto ratkaisee, pysyykö kerran kuivattu puu kuivana.
Mittaa kosteus piikkimittarilla. Halkaise muutama klapi eri puolilta pinoa ja mittaa halkaistulta pinnalta noin viiden sentin päästä kummastakin päästä ja keskeltä. Laske lukemista keskiarvo. Ilman mittaria kuivan puun tunnistaa äänestä: kaksi kuivaa klapia helähtää yhteen lyötäessä.
Usein kysyttyä
Kuinka kauan polttopuu säilyy?
Kuiva polttopuu säilyy niin kauan kuin se pysyy kuivana. Katettu ja joka suunnasta tuulettuva varasto estää homeen ja sienikasvuston. Puun pilaa kosteus: maata vasten tai tiiviin pressun alla pino homehtuu.
Voiko homeisia klapeja polttaa?
Home ei vaikuta palamiseen. Se voi kuitenkin ärsyttää silmiä ja hengitysteitä, kun puita kannetaan ja pinotaan. Käsittele homeiset klapit ulkona ja tuo ne sisälle vasta juuri ennen polttoa.
Paljonko polttopuuta kannattaa ostaa kerralla?
Vain sen verran kuin mahtuu kuivaan varastoon. Jos takka on lisälämmönlähde ja saunaa lämmitetään kahdesti viikossa, kuivaa koivupilkettä kuluu noin neljä pinokuutiota vuodessa. Kokonaan puilla lämpiävä talo, jonka lämmitysenergian kulutus on 20 000 kilowattituntia vuodessa, tarvitsee noin 15 pinokuutiota. Parin vuoden puut kerralla ostanut joutuu pinoamaan ylijäämän jonnekin, ja seinusta on se paikka, josta palotarkastaja huomauttaa.
